torstai 22. helmikuuta 2018

Paavo Pesonen ja Saxman Syrjänen & Jukka Gustavson with Mojomen Down Home Kivessä 15.2.2018

Old, New, Borrowed and Blue on erään omalle sukupolvelleni tutun brittiläisen yhtyeen albumi vuodelta 1974. Down Home Kiven kevätlukukauden kolmannella luennolla ei kuultu mitään tuon levyn musiikkia etäisestikään – no ehkä itse asiassa etäisesti kuitenkin – sivuavaa säveltaidetta, mutta Sladen levyn otsikko toteutui kyllä sataprosenttisesti. Vanhaa musiikkia kuultiin roppakaupalla ja illan toinen esiintyjä, kitaristi Paavo Pesonen, suoritti jo toisen vierailunsa Kiven estradille. Uudesta vastasivat muun muassa Pesosen uunituore debyyttialbumi Past Comes Back to Haunt You ja illan toinen akti, Saxman Syrjänen & Jukka Gustavson with Mojomen, joka suoritti ensiesiintymisensä Kulttuuriravintola Kivessä. Lainattua puolestaan on musiikissa lähes kaikki ja erityisesti tietysti coverkappaleet, joita illan jälkimmäisellä puoliskolla kuultiin kohtuullisen paljon ja tuo sininen nyt on ihan ilmiselvää ja jos joku ei sitä ymmärrä, niin olkoon ymmärtämättä.

Paavo Pesonen on kitaristi, säveltäjä ja vanhan kielisoitinmusiikin asiantuntija. Merkillepantavaa hänen musiikissaan ja soitossaan on äärimmäinen tarkkuus ja perinteiden kunnioitus. Miehen huolellinen asenne soittoonsa tuli hyvin ilmi siinä, että Paavo viritti kitaroitaan useaan otteeseen settinsä aikana. Pienet tauot kappaleiden välissä poikivat kristallinkirkkaasti soivaa musiikkia, joten panostus oli hyvin perusteltua. Itse asiassa tauot kappaleiden välissä venyivät hieman myös siitä syystä, että Paavo kertoili joka ainoan esittämänsä kappaleen aluksi kyseisen kappaleen ja musiikkityylin historiasta parin minuutin verran erinomaisen mielenkiintoisia asioita. Kitaristina Paavo lunasti täysin ne odotukset, jotka edellisen Kivikeikan muistot olivat luoneet. Niin akustiset kuin resonaattorikitarakin soivat puhtaasti, pehmeästi ja salavihkaisen viehkolla svengillä. Kivessä on vuosien varrella nähty runsaasti hyviä ja huippuhyviäkin kitaristeja ja Paavo kuuluu ehdottomasti tuohon huippuhyvien joukkoon.

Tuosta Paavon juuri julkaisemasta levystä sen verran, että se on täynnä aivan hemmetin hienoa musiikkia aivan hemmetin hienosti soitettuna ja jos luet itsesi juurimusiikin ystävien joukkoon, Past Comes Back to Haunt You kuuluu ehdottomasti levyhyllyysi! Erityisen komeaa on se, että levyn kymmenestä kappaleesta kuusi on Paavon itsensä sävelkynästä kotoisin. Levyn voi tilata suoraan Paavolta todella kohtuulliseen 12 euron (postikuluineen) hintaan TÄÄLTÄ.

Upea keikka ja vaikka Paavo puhuikin settinsä loppupuolella illan toisesta aktista pääesiintyjänä, niin ainakin minulle, ja varmasti monelle muullekin, miehen osuus oli täysin yhdenvertainen Saxmanin ja kumppaneiden setin kanssa.



Pienen tauon jälkeen tunnelma Kivessä muuttui totaalisesti, kun löylynheiton lauteilta aloitti Saxman Syrjänen & Jukka Gustavson with Mojomen Jack McDuffin kappaleella Hot Barbeque. Yhtyeessä musisoivat Panu ”Saxman” Syrjänen saksofoni, Jukka Gustavson koskettimet ja laulu, Leevi Leppänen rummut ja Janne Rajala basso. Osan keikasta lavalla viihtyi myös kitaristi Jarmo Nikku, jonka status bändin suhteen jäi itselleni jossain määrin epäselväksi. Jotenkin näin se kai oli, että Nikku soittaa yhtyeen debyyttilevyllä ja kuuluu bändin livekokoonpanoon aina, kun muilta kiireiltään kerkiää.
Tuo aloituskappaleen otsikko kuvaa varsin osuvasti kvartetti-kvintetin koko keikkaa. Kuumuutta ja savuisuutta oli vähintäänkin riittämiin, ladottiin grilliin sitten rytmibluussia, jazzia tai vaikkapa New Orleans -groovia. Mainiosti valittujen lainabiisien lisäksi bändi soitti levyltään tuttuja omia kappaleitaan. Lainakappaleista mainittakoon vaikkapa hurmioituneesti soitettu Nat Adderleyn Work Song ja Billy Strayhornin hieno Johnny Come Lately. Keikalla kuullusta yhtyeen omasta tuotannosta voisi nostaa esiin esimerkiksi Gustavsonin rennosti groovanneen Just Another Band From Hoochie Koon ja Syrjäsen äärityylikkään Closing Timen.
Paria Nikun mainiota sooloa lukuun ottamatta keikan ykkösvalokeilan jakoivat Syrjänen foneineen ja Gustavson Hammondeineen ja vokaaleineen ja kumpikin hoiti osuutensa odotetun korkeatasoisesti. Sekä foni- että kosketinosuudet svengasivat loistokkaasti ja mitä taas tulee Gustavssonin lauluun, niin se oli sanalla sanoen tappokamaa. Leppänen ja Rajala hoitivat oman hommansa virheettömästi ja roll oli päivän tunnussana. Kaikkinensa erittäin, siis erittäin, komea keikka.


Videot:





Iso käsi kaikille esiintyjille ja kiitokset myös Mäkisen Jukalle ja Blueslovers ry:lle järjestämisestä, Simolle äänestä ja Heidille sekä muulle Kiven mainiolle porukalle huollosta ja huolenpidosta.

Seuraava Down Home Kivi on torstaina 8.3. ja silloin tributoidaan Fats Dominoa. Lavalle nousee Jo' Buddy's New Orleans R&B Ensemble feat. Wiley Cousins. Luvassa siis ikimuistoinen ilta, varmista lippusi ennakkoon TÄÄLTÄ, see ya' in Kiva Kivempi Kivi!

Blogissa vain osa illan valokuvista. Kaikki kuvat, ja isompina, TÄÄLLÄ.













 Teksti, videot ja kuvat ©Jyrki Kallio. Luvaton käyttö kielletty. Words, videos and photographs ©Jyrki Kallio. Unauthorized use forbidden. Contact jyrkikallio57 (a) gmail.com

tiistai 13. helmikuuta 2018

Henry Ojutkangas Trio Down Home Kivessä 8.2.2018

Down Home Kivi palasi juurilleen kevätkauden ensimmäisen konsertin ska- ja reggaerytmien maailmasta viime torstaina, kun lavalle kipusi Henry Ojutkangas Trio, Henry Ojutkangas kitarat ja laulu, Mikko Löytty basso ja laulu ja Juppo Paavola rummut. Suomibluesin veteraanin johdolla kolmikko sukelsi syvälle siniseen kattilaan ja blueskeitosta maustettiin parilla lusikallisella rokkenrollilla ja hyppysellisellä kantrimaalaisuutta.

Illan ohjelmisto koostui niin klassikoista tyyliin Hoochie Coochie Man, Sick and Tired ja Mystery Train kuin originaaleistakin sävellyksistä. Myös Henryn, (ja ainakin yksi Mikon, ellen pahasti erehdy), sävelkynän tuotteet kulkivat varsin traditionaalisia polkuja, eikä pyörää lähdetty keksimään uudestaan. Kappalevalintoja oli selkeästi painotettu rytmirikkaiden, tahtoo sanoa tanssittavien, kappaleiden suuntaan, mutta tyylilleen uskollisesti Kiven yleisö tyytyi nauttimaan musiikista enimmäkseen paikallaan istuen ja hillityin ruumiinliikkein osoittamaan rytmirakkautensa. Eikä siinä mitään, jokainen on oikeutettu nauttimaan musiikista haluamallaan tavalla ja jos ei tanssita niin ei tanssita ja pulinat pois.

Henry on oivallinen kitaristi ja kohtuullisen laatuunkäypä myös laulajana. Itse olisin toivonut, että Mikon laulua olisi sisältynyt iltaan hieman enemmän kuin se yksi hänen tulkitsemansa kappale. Mikko ja Juppo hoitivat omat tonttinsa varmuudella ja tyylillä ja saivatpa molemmat omat soolonsakin, jotka osoittivat miesten kuuluvan soittimiensa taitajina parhaaseen a-ryhmään.

Yksi asia, johon tulee nykyään kiinnitettyä huomiota on kappaleiden välit ja miten bändi ja sen puhemies luotsaa yleisön edellisestä seuraavaan lauluun. Suurimmalla osalla ulkomaisista esiintyjistä esimerkiksi Kivessä on tämä homma varsin hyvin hallussa ja lavajutut sujuvat notkeasti ja pakottoman tuntuisesti. Tämä on tietysti ulkomusiikillinen juttu, mutta keikka on audiovisuaalinen kokemus ja sen onnistumiseen vaikuttaa musiikin, joka tietysti on se tärkein, lisäksi myös muu lavaesiintyminen ja esimerkiksi muusikoiden pukeutuminen. Henryn, kuten useimpien muidenkin suomalaisten muusikoiden kannattaisi miettiä, ja ehkä jopa harjoitella, myös hieman spiikkausta, sillä esimerkiksi taannoisella Blind Boy Paxtonin keikalla se oli juuri se kirsikka kakun päällä, kuten kaikki paikalla olleet epäilemättä muistavat, loppuikänsä.

Henry Ojutkangas Trio soitti kiitettävän suurelle yleisölle mukavat kaksi settiä tiukasti asiassa pysyvää bluesia ja lunasti näin paikkansa Down Home Kiven alati kasvavassa Hall of Famessa.

Kiitos Henry, Mikko ja Juppo. Kiitokset myös Jukalle ja Bluesloverseille järjestämisestä, Savisaaren Simolle äänestä ja Heidille, Laurille ja muille Kiven työläisille huollosta.

Blogissa on vain osa illan valokuvista. Kaikki kuvat TÄÄLLÄ!

Videot:


















 Teksti, videot ja kuvat ©Jyrki Kallio. Luvaton käyttö kielletty. Words, videos and photographs ©Jyrki Kallio. Unauthorized use forbidden. Contact jyrkikallio57 (a) gmail.com